Kuparicoolerit
Kesähelteet alkavat viimeinkin lähestyä ja tunsimmekin Muropaketin toimituksessa ajallisesti oikeaksi ottaa pitkän tauon jälkeen testiin joukon kuparisia coolereita eri valmistajilta. Pienen pohdinnan jälkeen testiin päätettiin pyytää Thermalrightin heatpipe-cooleri SP-94, Aerocoolilta muiden testeissä paljon meriittejä kerännyt HT-101 ja CoolerMasterin massiivisella ulkomuodolla varustetun Jet 4, jonka kyytipojaksi Jimm’s PC-Store ystävällisesti lähetti myös vähemmälle huomiolle jäänyt Noise Blockerin Badboy P4 Super Silentin. Kaikki tällä kertaa testatut mallit olivat siis Intelin Socket 478 -kannalle, mutta niistä jokaisesta löytyy myös Socket A -variaatio.
Thermalright SP-94
Thermalright on yksi niistä harvoista cooleri-valmistajista, joka on pysynyt vuosikaudet hardware-harrastajien mielissä yhdessä Swiftechin kanssa. Nyt testattu SP-94 muistuttaakin epäilyttävästi legendaarista SK-6-mallia, mutta kokoa on vain tullut enemmän ja rivaston suojiin on löytänyt tiensä joukko heatpipe-putkia, jotka helpottavat lämmön siirtymistä.
Varustelu on perinteistä tasoa, eli mukana toimitettiin tarvittavat ruuvit ja prikat, tuubi piitahnaa, taustalevy emolevyn taakse asennettavaksi, ohjeet ja 590 gramman edestä kuparia coolerin muodossa. Lisäksi paketin perukoilta löytyi kahdet eri kokoiset tuuletinkiinnikkeet 80 mm ja 92 mm tuulettimia varten. Erityistä kiitosta Thermalright saa ylimääräisistä prikoista ja ruuveista, joita kaikkia oli yksi ylimääräinen kappale.
Tuuletinta ei Thermalrightin tyylisesti toimiteta myyntipakkauksessa, joten kuluttajan täytyy hankkia se itse.
Rakenteeltaan SP-94 noudattaa tyylipuhtaasti Thermalrightin aiempaa linjaa ja tuote on laadukkaan oloinen ja viimeistelty. 45 mm korkea cooleri sisältää 33 ripaa, paksun pohjan ja aiemmin mainitut kolme heatpipe-putkea, joiden tehtävänä on johtaa lämpö pohjasta rivaston yläosiin.
Pohjan suojana oli tavanomaiseen tapaan muoviläpyskä, joka piti repiä pois ennen käyttöä. Sen alta paljastuu tasainen pinta, joka ei kuitenkaan oltu viimeistelty aivan viimeiseen asti, mutta se oli tarvittavan tasainen Pentium 4:n epätasaisuuksia täynnä olevalle heatspreaderille. Pohja oli pienistä epätasaisuuksistaan huolimatta kuitenkin vertailun tasaisin.
Asennus on Thermalrightin tapauksessa hieman enemmän aikaa vievä projekti, koska cooleri asennetaan Pentium 4:n coolerikehikon tilalle. Emolevyn joutuu siis pakolla irroittamaan kotelosta ja tämän jälkeen siihen kiinnitetään metallinen taustalevy ja ruuvien kiinnikeosat.
Ensimmäisen vaiheen jälkeen emolevy voidaan ruuvata takaisin koteloon ja sitten vuorossa on coolerin kiinnitys ruuveilla. Kiinnitys olikin yllättävän haastava tehtävä sillä heatpipe-putket ovat aivan liian lähellä ruuveja. Testikappaleen putkista jopa kului kuparia jonkin verran ruuvimeisselin hankauksesta johtuen ja ärräpäitäkin kuumasta testilabrasta kuului pariin otteeseen. Asennuksen mielekkyys ei siis ollut lähelläkään Thermalrightin aiempia tuotteita.
Lopuksi tuulettimen kiinnikkeet taitellaan cooleriin kiinni jonka jälkeen tuuletin asetetaan paikalleen ja lukitaan klipsuilla kiinni.
Lopputulos on tukeva ja ajaa asiansa, mutta useat jäävät varmasti kaipaamaan toista tapaa kiinnittää cooleri SLK-900-U:n tapaan. Tämä Muropaketissa aiemmin testattu coolerihan voitiin kiinnittää SP-94:n tavan lisäksi myös suoraan P4:n coolerikehikkoon.
Aerocool HT-101 ”High Tower”
Aerocooling paljon kehuja kerännyt HT-101 on hinnaltaan kohtuu edullinen tapaus ja Thermalright SP-94:n tavoin sekin luottaa heatpipe-putkiin. Paketissa toimitettiin kiinnitystarpeet sekä AMD:n Socket A- että Intelin Socket 478 -kannalle. Asennusta varten Aerocool on pakannut pakkaukseen myös asennusohjeet ja pienen tuubin hopeatahnaa. Pakkaus sisälsi myös 80 mm tuulettimen.
HT-101:n korkea rakenne on hieman erikoinen ja kolmea heatpipe-putkea käytetään järkevästi hyödyksi johtamalla lämpö pohjasta kauemmas yllättävän harvaan rivastoon. Muovisen ilmanohjaimen avulla 80 mm tuulettimen puskema ilma menee kokonaisuudessaan rivaston läpi, joka on erinomainen seikka hiljaisia tuulettimia ajatellen.
Trendejä mukaillen HT-101:n tuuletin on tehty UV-aktiivisesta muovista ja siinä on kulmissa siniset ledit. Cooleri sisältää siis kaikkea kivaa ja hienoa, mutta sen rakenne ei kuitenkaan vakuuta samalla tavalla kuin joidenkin konkarivalmistajien. Rakenne ja muovin laatu ei vain ole yhtä viimeistelty, mutta coolereissa kosmeettiset seikat ovatkin yleisesti epäolennaisia.
Pohjasta ei löytynyt kierteisiä uria jyrsinnästä, mutta niiden tilalla oli pieniä uria, joiden vaikutuksen voisi kuitenkin kuvitella olevan olematon suorituskykyyn. Viimeistelystä kertoo ehkä jotain, ettei Aerocool ollut suojannut pohjaansa minkäänlaisella tarralla, toisin kuin vertailun muut valmistajat.
Asennus vaatii emolevyn irroittamisen ja cooleri ruuvataan P4:n coolerikehikon rei’istä kiinni vastakappaleeseen, joka asennetaan emolevyn taakse. Operaatiota ennen täytyy kuitenkin asentaa kaksi levyä coolerin pohjaan, koska HT-101 toimitetaan Socket A -asennusta varten.
HT-101:n asennus oli emolevyn pakollista irroittamista lukuunottamatta kohtalaisen yksinkertainen prosessi, mutta harmittamaan jäi Pentium 4:n kiinnikkeiden heiveröisyys. Vaikka cooleri varmasti pysyy kiinni, olisi Aerocool voinut toimittaa mukana hieman paksummat kiinnikkeet, koska nykyiset joustivat turhankin paljon.
Paketissa toimitettava tuuletin on kooltaan 80 x 80 x 25 mm ja speksien mukaan se työntää ilmaa 2500 rpm kierrosnopeudella 29,6 CFM. Äänentuoton tulisi tuolloin olla speksien mukaiset 22 dB. Todellisuudessa tuuletin oli kuitenkin äänentuotoltaan keskitasoa, eli ei kovin äänekäs, mutta ei myöskään markkinoiden hiljaisin.
Cooler Master Jet 4
Cooler Masterin Jet 4 on ehkä tämän hetken erikoisimpia coolereita. Sen rivaston muodostaa iso kasa kuparia ja alumiiniseen ilmanohjaimeen on kiinnitetty massiivisen kokoinen radiaalituuletin, joka muistuttaa lentokoneen turbiinia. Varustukseen kuuluu myös potentiometri ja sille asennuslevyt PCI- ja 3,5″-paikkoihin. Paketissa toimitettiin myös kiinnitystarpeet, asennusohjeet, iso pussi piitahnaa ja metallinen Cooler Master kotelotarra.
Jet 4 ei tuuletinta lukuun ottamatta eroa paljoa muista kuparicoolereista. Toki sen rivastolla on kokoa, mutta muuten ratkaisu on hyvin perinteinen. Rivastoon kiinnitetty alumiinikehikko pitää tuuletinta paikoillaan ja coolerin kiinnitysvivut tulevat sen sivuille.
Cooler Master on innostunut käyttämään coolereissaan paljon radiaalituulettimia ja jotkin tuotteet ovat olleet loistavia, mutta Jet 4:n tapauksessa tuulettimen valinta ihmetytti hieman. Se ei nimittäin ollut hiljaisimmasta päästä edes hitaimmilla kierroksilla ja nopeimmillakin sen sai kuulostamaan ulkonäön mukaisesti lentokoneen moottorilta. Tuulettimeen oli myös asennettu vilkkuva valkoinen Led-valo eteen ja punainen taakse.
Alunperin teipillä suojattu pohja oli kohtalaisen tasainen, mutta siinä oli paikoitellen pieniä epätasaisuuksi satunnaisissa paikoissa. Pohjan viimeistely olisi siis voinut olla hieman parempi.
Kokonsa puolesta olisi voinut luulla, että Jet 4 asennetaan prosessorin ympärillä oleviin reikiin, mutta iloisena yllätyksenä cooleri käyttääkin P4:n kehikkoa. Kaikessa yksinkertaisuudessaan kiinnitys oli hyvin nopea prosessi.
Noiseblocker Badboy P4 Super Silent
Hieman varkain testipenkin perukoille saapui myös Noiseblockerin mahdikkaalla Badboy P4 Super Silent -nimellä varustettu kuparicooleri, jonka rakenne ja ulkonäkö ovat selkeästi normaalimpaa linjaa verrattuna muihin testattuihin coolereihin. Varustus oli Cooler Masterin rinnalla vertailun parhaimmaistoa ainoastaan ohjekirjan puuttuessa matkasta. Näyttävän coolerin ja tuulettimen lisäksi pakkaukseen oli ahdettu mukaan useita blister-pakkauksia piitahnaa, ruuveja, sormisuoja tuulettimelle, potentiometri tuulettimen kierroksien säätämiseen ja jatkojohto tuulettimen johdolle.
Rivasto ”pahassa pojassa” oli malliltaan pohjaan juotettu ja ripoja oli molemmin puolin 48 kappaletta. Suoraan rivastoon oli ruuvein kiinnitetty alumiininen ilmanohjain ja tähän puolestaan kiinnikkeet coolerin asennusta varten.
Ilmanohjaimen päälle asennettava tuuletin on hienon värinen sekä laadullisesti tukevan oloinen, kuten koko muukin cooleri. Ledeihin ja katodeihin kyllästyneille on myös varmasti ilouutinen, ettei Noiseblockerin tuote sisältänyt ainuttakaan valoa.
Vaikka tuote oli muuten hyvin viimeistelty ja rakennettu, oli näemmä pohjassa kuitenkin tapahtunut pieni lipeäminen. Noiseblockerin tapauksessa pohjan jyrsinnän urat nimittäin tuntuivat selvästi kynnellä ja pohja oli selkevästi vertailun kehnoin.
Kiinnitys prosessorin ympärillä olevaan coolerikehikkoon luonnistui mukisematta Badboylta. Kiinnitys oli siis nopea ja yksinkertaisempi kuin muilla vertailun coolereilla.
Badboy omaa lisänin Super Silent, jonka paikkansa pitävyydestä voidaan olla montaa mieltä. Mukana tulleen potentiometrin avulla säädettäessä tuuletin oli kyllä minimiasennossa hiiren hiljaa, mutta maksimissa tuuletin huusi kyllä erittäin lujaa ja oli häiritsevän äänekäs.
Testit
Testit päätettiin tällä kertaa ajaa todellisessa ympäristössä, eli suljetun kotelon sisällä. Tämä puhtaasti sen takia, että kaksi cooleria käytti heatpipe-putkia, joiden asennoilla voi olla suurtakin merkitystä testituloksiin.
Testikokoonpano kasattiin Antecin suosittuun Sonata-koteloon, jota jäähdytti TruePower-virtalähteen lisäksi 120 mm tuuletin, joka oli asetettu pyörimään hiljaisille kierroksille kytkemällä se virtalähteen Fan Only -liittimeen. Emolevyn virkaa toimitti MSI:n 875P Neo-FISR, johon kiinnitettyä Pentium 4 2.4C -prosessoria ajettiin ylikellotettuna 3,24 GHz:n kellotaajuudella ja 1,65 voltin käyttöjännitteellä. Prosessoria rasitettiin CPUBurn BurnP6 -ohjelmalla ja lämpötilat mitattiin MSI:n omalla CoreCell-ohjelmalla.
Testeissä verrokiksi otettiin aiemmin testattu Thermalright SLK-900-U ja tämä yhdessä SP-94:n kanssa testattiin hiljaisella Papst 3412N/2GL- ja hieman tehokkaammalla Sunon KDE1209PTB1-6 -tuulettimella. Aerocool testattiin mukana tulleella Led-tuulettimella ja Y.S. Techin hiljaisella FD1281251B-2A-tuulettimella. Noiseblocker ja Cooler Master testattiin niiden mukana tulleilla tuulettimilla sekä low, että high asennoissa.
Testien tulokset olivat kohtalaisen yllättävät, koska Noiseblocker ja Cooler Master jäivät nopeillakin kierroksilla kärkikahinoista. SP-94 puolestaan veti kärkisijan ja se oli vielä hiljaisella Papstillakin kohtuullisen tehokas ja voitti molemmilla tuulettimilla SLK-900-U-mallin kahdella asteella. Myös Aerocoolin HT-101:n tulokset olivat yllättävän positiiviset, jopa heikkotehoisella ja hiljaisella Y.S. Techin tuulettimella.
Loppusanat
Coolerit ovat parin viime vuoden aikana menneet eteenpäin hyvin matelevalla tahdilla, koska lähes kaikki on jo keksitty ja käytetty. Prescottin tapaiset saunakiukaat kuitenkin luovat uusia markkinoita ja heatpipe-tekniikan käyttö on yleistynyt hyvin nopealla tahdilla. Kyseistä tekniikkaa käyttävät Thermalright SP-94 ja Aerocool HT-101 olivatkin vertailun testituloksien perusteella hyvin tehokkaita malleja. SP-94 löi kehiin parhaimmat tulokset, mutta tällä tehohirmulla on kuitenkin hintaa hieman enemmän kuin muilla kilpakumppaneilla, eli noin 60 euroa ilman tuuletinta. Muut artikkelissa käsittelyssä olleet coolerit maksoivat 45 – 50 euroa.
Valitettavasti pohjaa lukuun ottamatta hyvin laadukkaasti valmistettu Noiseblockerin Badboy-malli jäi testeissä kohtuu kauas kärjestä, mutta se on siltikin hintaansa nähden (n. 50 euroa) varteen otettava ehdokas hiljaista jäähdytysratkaisua etsivälle. Cooler Masterin Jet 4 puolestaan tuntui olevan hieman liikaa kosmeettisiin seikkoihin panostava ja hiljaisuutta etsivälle sitä on vaikea suositella.
Kiitokset Coolputerille Thermalright SP-94:stä, Only4Pro:lle Aerocool HT-101:stä ja Jimm’s PC-Storelle Cooler Master Jet 4:sta ja Noiseblocker Badboysta.
Jori Lallo 30. Kesäkuuta 2004 (jori.lallo@https://muropaketti.com)
